Koskettava John Greenin Kaikki viimeiset sanat

John Green: Kaikki viimeiset sanat
Alkuperäisteos: Looking for Alaska (2005)
WSOY 2014
Nuorten romaani


"Ensimmäinen ystävä, maailman kaunein tyttö, viimeiset sanat"

16-vuotias Miles Halter lähtee vanhempiensa hoivasta Alabamaan Culver Creekin sisäoppilaitokseen. Milesilla ei ole melkein ketään muuta ystävää kuin hänen vanhempansa. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun hän aloittaa opiskelun Culver Creekin sisäoppilaitoksessa ja Milesin kämppäkaveri Chip opettaa Milesin oppilaitoksen tavoille. Samassa koulussa opiskelee tyttö nimeltä Alaska. Alaska on uskomattoman kaunis, mutta salaperäinen ja arvaamaton. Pian Alaska varastaa pojan sydämen ja siitä alkaa Milesin matka kohti rakkauden kiemuroita, mutta kaikki loppuu yhtäkkiä, ja aivan liian aikaisin


John Greenin Kaikki viimeiset sanat on jaettu kahteen osaan: ennen ja jälkeen. Juoni on mielestäni erittäin koukuttava ja kiehtova. Milesilla on pakkomielle kuuluisiin viimeisiin sanoihin. Hän osaa monien kuuluisien henkilöiden viimeisiä sanoja, joka on minusta kiehtovaa. Se sai minutkin kiinnostumaan ihmisten viimeisistä sanoista.


Jäynien sekä kiellettyjen asioiden tekeminen, kuten tupakointi ja alkoholin juonti ovat keskeisessä osassa teosta. Se myös yhdistää kirjan henkilöitä ja luo yhteenkuuluvuudentunnetta. Minusta mahtavinta kirjassa on se, että aina kun he ovat tehneet jotain kiellettyä, he uhrautuvat toistensa puolesta. He yrittävät aina laittaa seuraukset vain muutaman henkilön harteille, jotta mahdollisimman moni selviäisi ilman rangaistusta.


"Lähden etsimään Suurta Ehkää"

Vaikka kirjan henkilöt tekevät kiellettyjä asioita, he ovat todella älykkäitä ja he miettivät todella syvällisiä asioita. Kirjassa käsitellään paljon aika synkkiä aiheita, kuten kuolemaa ja kuoleman jälkeistä elämää. Kirjan henkilöt miettivät myös paljon syvällisten lauseiden merkityksiä sekä niiden mahdollisia ratkaisuja. Miles miettii paljon Suuren Ehkän löytymistä ja sen merkitystä. Osa syvällisistä lausahduksista meni minulta vähän yli hilseen, enkä meinannut aina itse ymmärtää niitä. Kirjassa tulee hyvin esille se, että vaikka käyttäisit päihteitä tai tekisit kiellettyjä asioita, se ei tarkoita sitä, että olisit tyhmä tai että millään muulla ei olisi merkitystä sinulle.

"Alaska nielaisi suullisen ranskalaisia, veti henkoset tupakasta ja puhalsi savut Hankin naamalle. "Kuolen ehkä nuorena", hän sanoi. "Mutta ainakin kuolen fiksuna."


Miles kertoo tarinaa minä-kertojana ja Green pystyy minusta kertomaan tarinaa uskottavasti nuoren henkilön näkökulmasta. On mukavaa, että kirjan keskeisimmät henkilöt ovat suunnilleen saman ikäisiä kuin itse, jotta samaistuminen heihin on helpompaa. Kirjan keskeisimpien henkilöiden ystävyyssuhdetta on kiva seurata. Vaikka heidän suhde ei tunnu aina kovin läheiseltä, yhden ihmisen kuolema kuitenkin näyttää, että he ovat todella läheisiä ja se myös vahvistaa heidän ystävyyssuhdettaan.


Kirja muuttuu jännittäväksi dekkarin tapaiseksi kirjaksi teoksen jälkeen osiossa. Yksi ihminen kuolee yllättäen ja Miles sekä hänen kaverinsa alkavat tutkimaan kuolemaa ja sen mahdollisia syitä. Heidän tutkimustaan on mukava seurata ja samalla siinä alkaa tuntea itsensäkin salapoliisiksi ja alkaa itsekin miettimään erilaisia ratkaisuja. Onnettomuuden syy jää kuitenkin vähän avoimeksi, joka ärsyttää, sillä olisin halunnut saada selville, että miksi niin tapahtui.


Lukukokemuksena Kaikki viimeiset sanat oli erittäin mieluisa. Kirja oli melko helppolukuinen ja juoni oli mielestäni todella koukuttava, vaikka odotinkin, että kirja olisi ollut vähän koskettavampi. Teos kehitti itseäni lukijana ja ihmisenä paljon syvällisien pohdintojen vuoksi. Suosittelen kirjaa ehdottomasti muillekin!